Now, sit at the table, face to face,
Queen takes pawn, check or checkmate!
I feel your foot brush against my leg,
I'm not that easily led.

Nimi: Darius Ivan Chopin
Kutsumanimi: Darius
Syntynyt: 20.3.1979 / 31v
Sukupuoli:
Siviilisääty: Naimaton
Seksuaalinen suuntautuminen: Bi
Kansalaisuus: Irlantilainen
Perhe: Isä Justus, äiti Marion ja kaksoissisko Neale

Ammatti: Arkkitehti
Harrastukset: Saksofonin soitto, koripallo
Ääni: Matala, ja etenkin aamuisin normaaliakin matalampi, jolloin lähentelee jo viskibassoksi kuvailtua ääntä
Muuta: Omaa sievoisen summan rahaa pankkitilillään, muttei kuitenkaan kerskaile sillä

Sisäisesti:
Darius on hyvin ystävällinen, puhelias ja sosiaalinen herrasmies, joka omaa hyvin pitkän pinnan ja rauhallisen mielen. Hän ei edes osaa olla kovinkaan pitkävihainen, sillä Darius on hyvinkin helppo lepytettävä. Yleensä pelkkä anteeksipyyntö riittää, ja toisinaan kahvin keittäminen ja kupin tuominen nenän eteen sulattaa miehen vihan ja ärtymyksen takaisin nollaan.
Darius on hyvin empaattinen ja tunnerikas, eikä hän pelkää lainkaan näyttää tunteitaan. Jos häntä surettaa jokin asia, hän näyttää sen avoimesti eikä häpeile lainkaan sitä, että oikeasti tuntee jotain. Siinä mielessä häntä voisi sanoa hyvin erikoiseksikin mieheksi; hän näyttää ja sanoo tunteensa, eikä edes ala peittelemään niitä. Darius omaa kuitenkin sellaisen auktoriteetin, ettei hänen tarvitse sanoa kuin sana, niin riidanhaastajat kaikkoavat.
Darius ajattelee hyvin paljon asioita, osittain työnsäkin takia, mutta lähinnä hän vaikuttaa hyvin mietteliäältä sanavalinnoissaan ja lauseyhteyksissään. Työssään hän on tarkka ja ahkera, kirjaimellinen työnarkomaani.. Niin hyvässä kuin pahassa.

Ulkoisesti:
Dariuksella on keskiruskea iho, voisi sanoa oikeastaan ristiveriseksi, koska hänen isänsä on tummaihoinen ja äitinsä vaalea. Silmänsä Darius on perinyt äidiltään, niiden väri on smaragdin vihreät, ja tummat ripset korostavat niiden ovaalia muotoa. Kulmat ovat tummat, ja kasvonpiirteet jäntevät ja hiukan kulmikkaat. Hiukset ovat tummanruskeat, lähes mustat, ja ne on leikattu lyhyeksi siiliksi.
Ruumiinrakenteeltaan Darius on hyvin lihaksikas; raamikas ja harteikas keho korostaa miehen 180 senttimetrin pituutta.
Darius ei käytä juurikaan koruja, jo pelkästään työnsä puolesta, sillä korut eivät kuulu asianmukaiseen pukeutumiseen arkkitehti-piireissä. Ainakaan miehillä. Dariuksen pukeutuminenkin, niin työaikana kuin vapaa-aikanakin on hyvin asiallista; kauluspaitoja, pikkutakkeja, suoria housuja, joissain määrin myös farkkuja tai yleisesti siistejä vaatteita. Yksi ainoa koru kuitenkin on ja pysyy miehen kaulassa aina. Hänen kaksoissiskonsa antama kaulakoru, teräksinen ohut rengas, jossa lukee molemmilla puolilla sana "harmony" kahteen kertaan. Tuon korun Darius sai siskoltaan ollessaan kuudentoista, ja siitä lähtien koru on ollut miehen kaulassa lähes aina. Ajan myötä korun nauhaa on pitänyt muutamaan kertaan vaihtaa, mutta itse koru on pysynyt täysin samana ja tummunut jonkin verran ajan kuluessa.
Aina silloin tällöin Darius leikittelee ajatuksella, että hankkisi jonkinlaisen tatuoinnin olkavarteensa.

You flutter your eyes and you toss your hair,
I have to say that it is kind of unfair,
Let me tell you baby now what's in store,
You win the battle, but I'll win the war!

Mennyttä:
Darius on kotoisin Dublinista, Irlannista, ja hän on perheensä kahdesta lapsesta, kaksosista se 6 minuuttia nuorempi tapaus. Miehen menneisyydessä ei tapahtunut mitään kummallisempaa, hän oli hiukan keskiverto-oppilasta parempi oppilas koulussa, hän jakoi aina siskonsa kanssa kaiken, niin tavarat kuin sydämen asiatkin ja vietti varsin onnellisen lapsuuden.
Jatko-opiskeluja pohtiessaan suunta oli Dariukselle hyvin selkeä. Hän halusi työn, jossa saisi käyttää taiteellista lahjakkuuttaan ja jossa olisi vielä oikeastikin hyvä palkka. Lopulta päätös oli hyvin helppo, hän alkaisi opiskelemaan arkkitehdiksi. Vuodet vierivät nopeasti, ja ennen kuin Darius edes ehti kunnolla asioita sisäistämään, hänellä oli valmistuneen paperit kourassa. Nopeasti juuri valmistunut arkkitehti pääsi sisälle työelämään huippulaatuiseen arkkitehtifirmaan, ja palkka juoksi tiuhaan tahtiin suurina summina ja aina vain uudempia ja hienompia rakennuksia kohosi Dariuksen kynästä.

Ollessaan kahdenkymmenenneljän, Darius tapasi unelmiensa naisen: Andrean. Andrea oli kuvankaunis ruskeahiuksinen nainen, muutaman vuoden Dariusta nuorempi, ja omasi hyvin paljon Dariusta miellyttävän persoonan. Darius ihastui välittömästi, ja samoin kävi Andrean. Heillä osui heti kemiat yhteen, eikä aikaakaan kun kaksikko jo seurustelikin. Aika kului jälleen, Darius teki töitään, Andrea omiaan, he muuttivat yhteen ja elelivät onnellista perhe-elämää.
Vuosien saatossa kaksikon ystäväpiirit ja sukulaiset alkoivat vähän väliä sanomaan, että Dariuksen ja Andrean pitäisi mennä naimisiin, he kun olivat kuulemma niin kaunis ja ihana pari. Tuota Darius sai kuulla niin paljon, että hän vähitellen alkoi tulla epävarmaksi siitä, mitä hän tunsi Andreaa kohtaan ja halusiko hän mennä naimisiin. Darius oli umpikujassa. Työt painoivat päälle, ystävät ja sukulaiset jankuttivat avioliitosta ja Andrea tuntui liian täydelliseltä. Andrea ymmärsi Dariuksen työkiireet ja paineet, Andrea ei koskaan vaatinut liikoja, he eivät koskaan edes suuremmin riidelleet. He olivat jotain täydellistä... Jotain, jota Darius ei enää tunnistanut omakseen. Hän ei osannut enää elää sen täydellisyyden ja työmäärän kanssa. Hän oli oikeastikin hukassa.

Tuli talvi. Darius oli yhtä hukassa tunteidensa kanssa kuin muutamaa kuukautta aiemminkin, työt painoivat yhä raskaampina päälle, mutta mitään ei voinut jättää vaiheeseen. Dariuksen pomokin huomasi työntekijänsä työnarkomaani-oireet ja oikeastaan pakotti miehen lomalle. Darius kun ei suuremmin lomia ollut pidellyt, hän ei kuulemma ehtinyt. Vastahakoinen Darius tälläkin kertaa oli lähtemään, mutta hänellä ei ollut vaihtoehtoja, hänen oli pidettävä parin viikon loma, oman terveytensäkin vuoksi. Silloin Darius teki muuan päätöksen. Hän pitäisi ainakin viikon loman kaikesta, hän lähtisi pois Englannista, kiertäisi ehkä hiukan maailmaa, muutakin kuin vain Eurooppaa jossa oli työnsä puolesta useasti matkustanut. Hän matkustaisi yksin.
Pienien keskustelujen jälkeen Darius lopulta lähti lomalle, ilman Andreaa, ilman töitä, ainoastaan matkalaukku ja saksofoni mukanaan. Hän vuokrasi auton, suuntasi kulkunsa laivalla kohti Amerikan manteretta ja päätyi ajelemaan pitkin poikin levähtäen aina siellä sun täällä.
Ajaminen kuitenkin loppui yhtenä päivänä. Darius oli ajamassa jälleen vain jonnekin päin, mutta hänen vuokraamansa auto sanoi sopimuksensa irti ja jätti miehen tienposkeen. Hinausautoa ei voitu soittaa, koska puhelimen akku oli pettänyt juuri puolta tuntia aiemmin. Joten ei muuta kuin vähäiset tavarat kainaloon ja peukalo pystyyn. Pian Darius sai yhden auton pysäytettyä, joka heitti hänet lähimpään kaupunkiin, joka sattui olemaan Miami. Ja mikäs siinä, lomallehan hän oikeastaan oli tullutkin, joten mikäs sen parempi lomapaikka?

This has been fun, I suppose,
Although my feelings are all juxtaposed,
But truth be told, I'm as fickle as hell,
But gentlemen never kiss and tell.

Bit this 'n that:
~ Rakastaa tulista currya, niin sen tekemistä kuin syömistä
~ Soittaa hyvin usein saksofoniaan hotellihuoneessaan
~ Pahemmanlaatuinen työnarkomaani

Pelaaja: Kizzy
Hahmon kuvissa: Aaron Stigger
Lyriikat: Jamie Cullum - Get Your Way