A man’s gotta do what a man’s gotta do
Don’t plan the plan if you can’t follow through

Nimi: Jillien Chadwick Lionel Foster
Kutsumanimi: Jillien, Foster
Syntynyt: 28.11.1983 / 27v
Sukupuoli: ♂
Siviilisääty: Naimaton
Seksuaalinen suuntautuminen: Homoseksuaali
Perhe: Isä Randolph. Äiti Eva menehtynyt vuosia sitten.

Kulkuväline: Honda CBR 600 F3
Ammatti: Ravintolakokki

Sisäisesti:
Jillien on rento ja päättäväinen persoona, joka kuitenkin osaa olla toisinaan hyvinkin kärsimätön. Jillien ei nimittäin inhoa mitään muuta niin paljon kuin myöhästelyä ja ettei aikatauluja kyetä pitämään. Voisi siis väittää järjestelmälliseksikin ihmiseksi. Jillien on myös suulas ja sosiaalinen mies, joka tulee lähestulkoon kaikkien kanssa toimeen. Tietenkin löytyy myös poikkeuksia, mutta niitä on harvassa. Jos kuitenkin jostain syystä Jillien ei tulekaan jonkun kanssa toimeen, ei hän jaksa esittää pitävänsä toisesta vaan sanoo sen suoraan. Jillien ei muutenkaan epäröi näyttää tunteitaan, vaan ollessaan vihainen on myös vihainen, surullisena on surullinen ja ollessaan onnelllinen, hän on yltiöpäisen onnellinen.
Jillien on varsin helppo ihminen tutustua, ja hänestä on myös helppo pitää hänen suhteellisen rempseän luonteen takia.

Ulkoisesti:
Jillien on 181 senttimetriä pitkä ja painaa kutakuinkin 69 kiloa, eli hän on varsin pitkä ja kapeahko ruumiiltaan. Mitään suuria lihasmassoja hän ei omista, mutta ei hän sentään ihan voimaton ole. Onhan hän sentään ravintolakokki, joten kyllä sitä ainakin nyt yhdellä veitsen iskulla kuului saada halkaistua luu kahtia, eli ainakin siltä osin voimaa löytyy.
Jillienillä tumman ruskeat silmät, tummanruskeat hiukan luonnonkiharat, lyhyet hiukset, jotka yleensä ovat hiukan villisti sojottamassa vähän jokaiseen ilmansuuntaan. Leukaa koristaa yleensä tumma leukaparta, mutta toisinaan Jillieniä alkaa kyllästyttää se, jolloin hän vain tyynesti ajaa sen pois. Kunnes pian taas alkaa kaipaamaan partaansa ja kasvattaa sen uudelleen.
Vaatetukseltaan Jillien on lähinnä kauluspaita-tyyppiä, sillä suurimmalta osalta hän kulkee siisteissä housuissa[suorissa housuissa tai farkuissa] yllään kauluspaita ja hyvin usein myös kravaatti löytyy kaulasta killumasta, mutta ei koskaan virallisesti kireänä, vaan lyösästi roikkumassa ja tuomassa lisäefektiä ja väriä asukokonaisuuteen. Toisinaan herran yltä löytää myös satunnaisen, tarkoin valitun hupparin ja päälaelta jonkin tyylikkään fedora-tyylisen hatun. Kaiken tuon lisäksi Jillien pitää yleensä oikeassa ranteessaan ruskeaa nahkanauhaa, joka on kiedottu ranteen ympärille useamman kerran.

Mennyttä:
Jillien on syntyperältään Kanadalainen, ja hän asuikin lapsuudenkodissaan yhdessä vanhempiensa kanssa. Jillien ei kuitenkaan ehtinyt kuin nelivuotiaaksi kun perhe muutti Lontooseen.
Lontoossa Jillien aloitti ja kävi koulunsa kilttinä poikana ihan suhteellisen hyvillä arvosanoilla ja siirtyessään ala-asteelta ylä-asteelle, Fosterin perhe sai kuulla surullisia uutisia. Perheen äidillä, Evalla, oli todettu munuaissyöpä ja hänellä olisi elinaikaa enää pari kuukautta, korkeintaan neljä. Jillien yhdessä isänsä Randolphin kanssa tekivät kaikkensa, jotta rakastava vaimo ja äiti saisi elämänsä viimeiset päivät olemaan ne parhaimmat.
Eva kuoli puolentoista kuukauden päästä syövän ilmenemisestä. Isä ja poika asuivat Lontoossa vajaan vuoden, muuttaen sitten Bakersfieldiin, Californiaan, Jillienin jatkaessa kahdeksatta luokkaa paikallisessa koulussa. Miehet asuivat kaikessa sovussa pienessä rivitalon päädyssä, isä tapaili uusia naisia ja Foster nuorempi kävi koulunsa loppuun siirtyen sitten ravintola-alalle, koska hänen äitinsä olisi tahtonut pojastaan kokin. Jillien ajatteli, että toteuttaisi tämän äitinsä 'unelman' ja valmistuikin jonkin ajan kuluttua ammattiinsa. Sen jälkeen hän tehnyt töitä vähän sielä sun täällä etsien yhä parempaa työpaikkaa.
Muutaman vuoden päästä työnhauen merkeissä Jillien päätyi muuttamaan Los Angelesiin ja asettui ainakin joksikin aikaa erän hotellin kokiksi. Muutamia vuosia Jillien tekikin siellä töitä, kunnes löysi suuremman kutsumuksen, ja suuremman palkkatilin. Jillien muutti Floridaan, Miamiin, ja päätyi erään suuren ravintolan pääkokiksi siltä istumalta. Nyttemmin Jillien on asunut Miamissa jo neljä vuotta, eikä hän ole edes aikeissa jättää tuota lämmintä kaupunkia taakseen.
Jillienin kuullessa rakkaan ystävänsä, Candicen, työtilanteesta, Jillien herrasmiehenä tarjosi omaa asuntoaan ystävättärensä käyttöön. Ja nyt Jillien asuukin varsin iloisesti Candy kämppiksenään, ainakin herra saa nauttia uudesta taiteesta päivittäin.

Seems destiny ends with me saving you
The only doom that’s looming is you loving me to death
So I’ll give you a sec to catch your breath.

Bit this 'n that:
~ Omaa koulrofobian, eli klovnien pelon. Saa aina sätkyn klovnin nähdessään.
~ Tupakoi turhankin paljon.
~ Omistaa volpino italiano rotuisen tyttökoiran nimeltä Tonton.

Pelaaja: Kizzy
Hahmon kuvissa: Daniel Nuderscher
Lyriikat: Dr Horrible's Sing-a-long-blog [soundtrack] - A man's gotta do